Flame Jazzin vuoden artisti 2017 on saksofonisti ja säveltäjä Mikko Innanen. Kansainvälisesti palkittu Innanen puhuu äidinkielenään jazzia – avantgarde sekä jazzmusiikin perinteiset konventiot tulvivat miehen instrumenteista poikkeuksellisen vaivattomasti.

Turkulaisyleisö pääsee nauttimaan virtuoosin esityksistä useasti pitkin vuotta. Maaliskuussa todistetaan Innasen 12-henkisen suuryhtyeen ja turkulaiskuoro Key Ensemblen kohtaamista Åbo Svenska Teaterin lavalla. Spektaakkelimaisessa konsertissa kantaesitetään maestron tuorein sävelteos Fryygia.

Mikko Innanen 10+ koostuu kotimaisen jazzin huipuista – Jukka Eskola, Tero Saarti, Jussi Kannaste, Seppo Kantonen ja kumppanit saavat taustalleen poikkeuksellisesti kaksi rumpalia ja kaksi basistia. Äänimaisema on jo näillä eväillä varsin massiivinen – Teemu Honkasen johtama Key Ensemble täydentää kokonaisuuden kevätkauden kiinnostavimmaksi elämykseksi.

Pyysimme Mikkoa ja Teemua kirjoittamaan ajatuksiaan konsertin alla. Tuloksena on vähän historiaa, vähän filosofiaa ja reilusti vapaata improvisointia.

Mikko Innanen

Jo muinaiset turkulaiset

Ensimmäinen asutus Aurajoen rannalla syntyi tiettävästi vähintään 6000 vuotta sitten. Itse synnyin maailmaan lapinjärveläisenä Porvoon sairaalassa 38 vuotta sitten. S/S Andania toi jazzin Helsinkiin 90 vuotta sitten. Itse innostuin jazzista Loviisassa 27 vuotta sitten. 83 vuotta sitten Louis Armstrong matkusti Kööpenhaminaan Chicagon gangstereita pakoon, kun taas itse matkustin Kööpenhaminaan vaihto-oppilaaksi Sibelius-Akatemian jazzosastolta 18 vuotta sitten. Turkulainen isoäitini tykkäsi kertoa tarinaa Jean Sibeliuksesta vastaamassa vaimolleen tämän tiedustellessa miehensä kotiintuloaikaa: ”Olen säveltäjä, en ennustaja.” Steve Lacya mukaillen säveltäjällä on loputtomasti aikaa sävellyksen säveltämiseen kun taas improvisoijalla on musiikin improvisoimiseen aikaa vain soittohetki. Sibelius taisi laskea vaimolleen pienen valkoisen valheen, sillä kyllähän säveltäjän täytyy olla myös ennustaja, ei sitä valmista sävellystä muuten kyllä koskaan synny. Han Benninkin ja Misha Mengelbergin sanoin improvisointi on pikasäveltämistä (”instant composing”), joidenkin mielestä kaikki ennakointi tuhoaa spontaanisuuden. Steve Lacyn tavoin moni jazzmuusikko on sekä säveltäjä, improvisoija että ennustaja. On sävellettävä sellaista minkä ennustaa ruokkivan sävellystä soittavien muusikoiden improvisointia. Pentti Linkolan mukaan maailmassa on jo niin paljon ihmisen luomaa taidetta ettei uudelle ole tarvetta. Toisaalta aika harva taideteos, esimerkiksi musiikkisävellys tai -esitys on jotain täysin uutta. Toisaalta taas mikään asia maailmassa ei ikinä toistu ihan samanlaisena. Tai Herakleitosta mukaillen: ”Emme koskaan astu samaan Aurajokeen kahdesti.”

Mikko Innanen
vuoden 2017 Flame Jazz -artisti

Teemu Honkanen

ÅST:llä roihahtaa

Kamarikuoro Key Ensemble on tullut tunnetuksi niin innovatiivisista projekteistaan kuin maamme oloissa poikkeuksellisen uniikista soinnistaan ja tinkimättömästä laadusta – ryhtyipä se sitten mihin tahansa. Omimmillaan kuoro on aina ollut länsimaisen taidemusiikin parissa, renessanssivokaalipolyfoniasta aikamme säveltäjien luomiin tapettikuvioihin. Toisinaan kuoro on tehnyt tutkimusmatkailua kauaksikin omalta mukavuusalueeltaan ja onnistunut ennakkoluulottomalla lähestymistavallaan tekemään sinunkaupat mitä erilaisimpien musiikkityylien kanssa.

Jazzmusiikin tontille Key Ensemble ei ole aiemmin laittanut nokkaansa juuri Jukka Linkolaa pidemmälle. Siinä yhteydessä kuoron tuli aikoinaan kavuttua Samppalinnan uimahyppytorniin asti yhdessä Laivaston soittokunnan brassikvintetin kanssa. Nyt tähytään vieläkin korkeampiin ja improvisatorisempiin sfääreihin!

Mitään raja-aitoja ei ole tarvinnut koskaan kaataa, koska ne ovat olleet lähinnä kriitikoiden kuvittelemia karsinoita ja musiikkitieteilijöiden tutkimusta helpottavia jäsentelylokerikkoja. Muusikoille itselleen ne ovat aina olleet pelkästään veteen piirrettyjä viivoja: samat 12 säveltä käytössään sekä klasareilla että jazzareilla.

Minkäänlaista ilkivaltaa ei siis harjoiteta tälläkään kertaa, kun Key Ensemble kohtaa Mikko Innasen 10+ -jengin tämän kotikentällä jazzmusiikin parissa. Silti luvassa on jälleen varmasti pontevaa manifestointia.

Koko kuoro odottaa innolla tätä projektia, joka on jälleen myös oiva osoitus todellisesta taiteen tekemisen palosta. Sekä a cappella -kuoromusiikki että jazzmusiikki kummittelevat vapaan taidekentän marginaalissa vailla suuria taloudellisia resursseja. Näin ollen yhteisprojektien tekeminen onnistuu vain, mikäli taiteilijoilta löytyy kipinää suurimmaksi osaksi talkootahdolla polkaistuun yhteisjammailuun.

Ylpeydellä voi todeta kotikaupungissamme tällaisilla yhteistyöhalun tuluksilla sytytetyn toisinaan juhlaviakin kokkoja, jotka ovat loistaneet majakoina kaupungin muurien yli kauemmaksikin. Uskon, että saamme jälleen aikaiseksi ÅST:n lavalle sellaisen roihun, josta lentää kekäleitä pitkälle tulevaisuuteen ja uusiin yhteiskulotuksiin.

Teemu Honkanen
taiteellinen johtaja
Key Ensemble

Mikko Innanen 10+ ja Key Ensemble
Pe 17.3. klo 19.00
Åbo Svenska Teater

OSTA LIPUT TÄSTÄ