Jazztapahtuman rahoituksesta II

14.3.2013 Blogi

Flame Jazzin kevät on jo kirkastumassa, ja Turku Jazz Festivalin ajaksi tauonnut konserttitoiminta antaa taas tilaa pohtia toiminnan rahoitusta. Kevään rahoituspäätöksiä on saatu odotella normaalia pidempään erinäisten rakenneuudistusten vuoksi. Pakko myöntää, että postiluukun kolinaa on kuunneltu nyt normaalia herkemmällä korvalla.

Taiteen edistämiskeskus (ent. Taiteen Keskustoimikunta) antoi Flame Jazzille kielteisen tukipäätöksen vedoten toiminnan nuoreen ikään. Toiminta-avustuksen piiriin päästäkseen pitää olla vähintään kolmivuotinen toimintahistoria. Tämä linjaus herättää kysymyksiä uuden kulttuuritapahtuman perustamiseen liittyvistä haasteista.

Turku 2011 -hanke oli Flame Jazzin kohdalla hyvä esimerkki siitä, miten start-up -tyyppinen rahoitusmalli toimii hienosti myös taidealalla. Mallissa on toki riski myös epäonnistua, kun näyttöä aiemmasta toiminnasta ei suoranaisesti ole. Uusiin innovaatiohin pitää kuitenkin olla valmiudet tarttua nopeasti ja tehokkaasti, ja tähän kannattaisi myös julkisilla rahoittajilla olla mahdollisuus. Nykymaailma on nopea, ja myös kulttuuripolitiikalta vaaditaan kykyä nopeaan reagointiin. Vanhojen kaavojen mukaan hitaasti pyörivä koneisto saattaa tappaa innovatiivisimmat uuden luojat.

Turun kaupungin kulttuurilautakunta on oivaltanut yllämainitut seikat. Vasta kaksivuotias Flame Jazz sai tänään kaupungilta 10 000€ toiminta-avustuksen, mikä käytännössä pelasti toiminnan jatkuvuuden vuodeksi eteenpäin. Lisäksi Varsinais-Suomen taidetoimikunta antoi Flame Jazzille konserttitoimintaan 1000€. Turku 2011 -rahoituksen loputtua Flame Jazzilla oli suuri riski kaatua riippumatta toiminnan aktiivisuudesta, laadusta tai tekijöiden työpanoksesta. Taiteen tekeminen on aina tarvinnut ja tulee edelleen tarvitsemaan yhteiskunnallista tukea sekä muita rahoittajia. Turun kaupunki antoi ulospäin merkittävän ja innovatiivisen signaalin tukiessaan toiminta-avustuksella säännöllistä ammattimaista jazzkonserttituotantoa.

Flame Jazz tähtää edelleen kokonaisvaltaiseen ammattilaisuuteen toiminnan kaikilla osa-alueilla. Tämä tarkoittaa ennen kaikkea ohjelman tinkimättömän korkealaatuista taiteellista linjaa, joka edellyttää parhaiden jazzmuusikoiden palkkaamista. Lisäksi Flame Jazzin taustalla toimii alan ammattilaisista koostuva tuotanto- ja markkinointiryhmä. Jokainen pystyy päättelemään, ettei mikään yhteisö pyöritä toimintaansa ammattimaisesti 11 000 eurolla vuodessa. Ylipäätään jazzmusiikin ja erityisesti kamarimusiikillisen jazzin esittämiseen Suomessa on suunnattu olematon määrä rahaa verrattuna moniin muihin taiteenlajeihin kuten vaikkapa teattereihin tai sinfoniaorkesteihin. Tästä me jazzalan ammattilaiset saamme tosin syyttää vain itseämme, kun emme ole kehittäneet riittävästi hyviä puitteita ja rakenteita konserttitoiminnalle. Vaatii myös ponnistuksia osata esittää asiansa oikein niille henkilöille, joille suuri vastuu julkisten varojen jakamisesta on uskottu.

Flame Jazzin vuosi 2013 pystytään toteuttamaan suurin piirtein samalla budjetilla kuin 2012, mikä tarkoittaa että yleisö pääsee nauttimaan musiikista vähintäänkin entiseen malliin. Flame Jazzin yhteydessä ei voida kuitenkaan puhua vielä ammattilaisuudesta muutoin kuin toiminnan laadun suhteen. Varsinaisiin tavoitteisiin päästään, kun jokainen Flame Jazzin eteen töitä tekevä ammattilainen saa työstään hänelle kuuluvan palkan.

Aurinkoisin tunnelmin,

Jussi Fredriksson, Flame Jazz ry:n puheenjohtaja

 

Turun Sanomien artikkeli